31.01.2016 Kuressaaren piispanlinna

Linna rakennettiin 1300-luvulla. Liivinmaan sodan alkuun asti (sota käytiin vuosina 1558-1583) se oli Saare-Lääne piispojen residenssi, jossa oli voimassa luostarijärjestelmä. 1500-luvun lopussa ja 1600-luvulla täällä asuivat Tanskan ja Ruotsin sijaishallitsijat ja varuskunta oli täällä. Pohjan sodan jälkeen (sota käytiin vuosina 1700-1721) täällä oli Venäjän sotajoukko.

Linna on rakennettu paikallisesta kalkkikivestä-saarenmaan dolomiitista.

Kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa. Linnassa on v. 1865 perustettu Saarenmaan museo ja runsaasti tietoa Saarenmaan historiasta ja siellä on myös laajasti esineistöä nähtävillä. Saleissa on esitteitä ja valittavina kielinä on Viro, Suomi, Englanti ja Saksa. Sisäänpääsymaksu 5€ ja opiskelijat puoleen hintaan. Näytin suomalaista opiskelijakorttia ja pääsin alennettuun hintaan sisälle.

Kannattaa varata riittävästi aikaa ja evästä reppuun. Liikkumista linnassa helpottaa, kun ostaa kartan hintaan 0.60€. Siellä toimii myös kahvio, mutta näin turistisesongin ulkopuolella se ei ollut auki. Turistikautena (toukokuu-elokuu) linnan kellareissa toimivat neljä verstasta: sepänpaja, lasipaja, keramiikkatyöpaja ja kivityöpaja. Verstaiden lähellä toimii jousiampumarata.

Julkisivua kuvatessani veti auringon pilveen. Myöhemmin iltapäivän puolella se pilven takaa varovaisesti kurkisteli.

Tarunomaisen "muuratun ritarin" kellari. 

Legendan mukaan löysi konventtirakennuksen asemakaavaa koostanut Venäjän insinööri vuonna 1785 linnassa, sisäpihan itäkulmassa kiinni muuratun kellarin. Keskellä kellaria sijaitsi massiivinen pöytä, jonka takana nahalla katetussa nojatuolissa istui miehen luuranko. Luurankoa koskettaessa, se sortui kappaleina lattialle, mutta sitä ennen ehti paikallisen kaupunginkoulun piirustuksenopettaja kuitenkin piirtää luhistuneen ritarin.

Kysymys oli uskonpuhdistuksen aikana (16. vuosisadan ensimmäisellä puolella) piispan käskystä elävänä seinään muuratun ritarin jäännöksistä. Katolinen Saare-Lääne piispa oli uskonsodassa häviämässä omille protestanttisuuteen taipuville vasalleilleen. Viimeisessä hädässä hän oli pyytänyt apua Rooman paavilta, joka lähetti espanjalaisen inkvisaattorin paikalle valvomaan sääntöjä. Vasallit päättivät vapautua epämieluisesta tuomarista ja koetella nätillä neidolla hänen uskovaisuuttaan ja mielenlujuuttaan. Espanjalainen menikin ansaan, ja kävi tapaamaan neitoa, joutuen näin ristiriitaan määräysten kanssa. Pian asia tuli julki ja neito suljettiin Kaarman nunnaluostariin. Rakastunut inkvisaattori päätti pelastaa neidon pois luostarista. Hän halusi ilmoittaa aikomuksistaan neidolle leipään piilotetulla kirjeellä, mikä petollisen kuriirin kautta joutui luostarin sijasta piispan pöydälle. Nyt Pyhän Isän lähettiläs oli lopullisesti harhautunut ja hänet muurattiin elävänä Kuressaaren linnan kellariin. Vielä tänäkin päivänä se paikka tunnetaan nimellä muuratun ritarin kellari.

Pienoismalli linnasta ja sitä ympäröivästä alueesta.

Yhdessä salissa oli nuohouksen historiasta. Mallinukke yllään nuohoojan työasu vuonna 1939.

Kapitulisali

Kyltti oikealla antaa suunnan Saarenmaan historian näyttelyyn vuosina 1950-94.

Jaahas, löysin siis oikoreitin. Näitä kapeita portaikkoja löytyi kerrosten välillä. Näyttelysaleja on kaikkiaan kolmessa kerroksessa. Pohjoiskulmassa sijaitsevassa puolustustornissa on 7-kerrosta ja itäkulmassa on 6-kerroksinen vartiotorni.

Vitriineissä nähtävillä muinaisesneistöä yllä olevilla käytävillä.

Keskiaista nähtävää tässä salissa.

Kuvaus talonpoikaisasumuksesta 1800 luvun lopulla.

Malli ylemmänluokan asumuksesta samoihin aikoihin.

Hevosvetoiset palokunnan pumppukärryt. Taaempana herrasväen käyttämät hevosvetoiset vaunut.

Kuvaus toisen maailmansodan ajalta saksalaisjoukkojen etenemisestä Saarenmaalle. Esillä aseita ja varusteita. Saarenmaa oli saksalaisjoukkojen miehittämä vuosina 1941-44.

Kuvaus Neuvostoliiton etenemisestä Saarenmaalla vuonna 1944. Esillä aseita ja varusteita.

Taideteos esillä linnassa.

Luonnontieteellisellä osastolla saa kuvan Saarenmaan peruspohjasta, ilmastosta, rannikosta ja eläimistöstä.

Näytteillä on myös paljon kuvia linnan kunnostusvaiheista. Ylhäällä ennen ja alhaalla jälkeen.

Kuvaus 1960-luvun kodista.

26.01. Elämistä ja olemista

Tervehdys kansalaiset!

Täällä rupesi sitten satelemaan, vettä nimittäin. Vuorokauden jo sadellut, mutta ei vielä kaikkia lumia ole sulattanut kun sitä kerkesi sataa reilu 30cm parin viikon aikana. Muutenkin talvi tuli tänne vasta vuoden vaihteen jälkeen.

Vaihdatin autooni tuulilasin paikallisella korjaamolla. Aluksi epäilin lasin liimauksen vedenpitävyyttä, mutta ei ole vuotanut. Tuulilasin vaihto oli täällä n. 30% halvempi, entä Suomessa. Korjaamolla keskusteltiin hyvää Englantia. Muuten ihan hyvää työtä, mutta ikävä yllätys oli kun korjaamolla kerrottiin ettei työllä ole takuuta. Perusteluina oli alkaneet ruostevauriot karmeissa. 

Keskustelumme työnvastaanottajan kanssa meni näin: No ette sitten niitä ruostevaurioita korjanneet. Ei me tehdä kori töitä. Olisitte voineet ilmoittaa ennen lasin vaihtoa. No se on nyt mitä on ja autohan on vanha. Hei hei!

Kuressaaresta löysin 3 korjaamoa, jotka vaihtavat tuulilaseja ja pitikin valita juuri se halvin korjaamo. Täältä löytyy myös paikallinen Fixus varaosaliike/korjaamo, jossa takuuasiat toimivat. No täytyy toivoa ettei alkanut ruoste halkaise tuulilasia ainakaan pariin vuoteen. Kuitenkin autoni säilyi ehjänä korjaamon pihassa yön yli, vaikka korjaamo sijaitsi laitakaupungin pimeimmässä nurkassa jonne ei suoranaisesti löytänyt navigaattorin avullakaan. Eikä se myöskään kuulu paikallisen vartiointiliikkeen valvontaan. Muutenkin olen kuullut, että rikollisuus on vähäistä Saarenmaalla. Jonkun verran ihmiset Suomesta käyvät korjauttamassa autojaan Virossa halvan hinnan vuoksi.

Uusi tuulilasi. Seuraavaksi heräsi kysymys, että mitä Suomen tieliikennelaki sanoo 15cm leveästä sävyosasta lasin yläreunassa. No eipä aurinko häikäise. Eli kun menet ulkomailla korjaamolle, tarkka selostus mitä haluat ja mieluumin ole itse paikalla katsomassa korjausoperaatiota. Sama kyllä pätee Suomessakin.

Reilu viikko sitten muutin hostellin puolelta hotellin puolelle. Rauhallisempaa asumismuotoa hakien ja joo, löytyi. Hostellin puoli oli täynnä nuorisoa eikä sinänsä mitään yöliikkumis sääntöä ollut ja seinien äänieritys oli huonohko. Keskiyöllä saattoi herätä siihen kun naapurissa keskusteltiin normaalilla äänellä. Eivät möykänneet, niin en viitsinyt mennä minäkään möykkäämään. Hotellin puolella kävin yksi yö sanomassa naapurille klo. 23.30, jotta minä voisin nukkua. Oli kovasti pahoillaan, eikä hänellä muuta ollut kuin televisio hieman liian isolla.

Saniteettitila on omassa huoneessa. Hostellin puolella oli yhteiset tilat käytävällä.

Hotellilla ei ole pyykkitupaa. On käytävä hostellin puolella pyykit pesemässä. Pyykinpesu maksaa 2€ ja puolen tunnin kuivausrummun käyttö 0.50€.

Hotellissa on myös keittiö joka kerroksessa. Joko valmistaa itse ruokansa tai käy ostamassa paikallisen super marketin lihatiskiltä valmiiksi lämpimän ruuan. Löytyy kohtuu hyvä valikoima ja n. 4€ maksaa ruoka-annos salaatteineen, jolla nälkä lähtee tai ainakin siirtyy. Kolmas vaihtoehto on syödä ravintolassa, joka on se kallein vaihtoehto. Tosin hintataso vaihtelee. Esimerkiksi lounasaikaan ravintola Arabellasta löytyy seisova pöytä hintaan 5€ ja syödä niin paljon kuin jaksaa.

Opiskelijoille koulu tarjoaa ilmaisen aamupuuroannoksen. Koko on 200g ja hilloa 30g. Muutenkin täällä on tapana punnita ruoka-annokset. Hotellin yhteydessä toimii ravintola, jossa seisovastapöydästä otat lautasella mitä haluat, lautanen puntarille ja hinta määräytyy painon mukaan. Myös hoitokodissa punnitaan asiakkaiden annokset.

Saarenmaalla asuu paljon suomalaisia. Vieraile myös osoitteessa www.saarenmaansuomiseura.eu

Täältä löytyy myös R-kioski, josta voi halutessaan ostaa suomalaisen iltalehden tai iltasanoman.

18.01.2016 Kogula Eakatekodu

Paikkana on Saarenmaalla sijaitseva vanhainkoti, joka on yksi osa AS Hoolekandeteenused konsernia. Konserniin kuuluu kaiken kaikkiaan 23 hoitokotia ja se tarjoaa palveluita ikäihmisille, kehitysvammaisille ja mielenterveys/päihde kuntoutujille. Tehtävänä on antaa enemmän virikkeitä asiakkaan elämään yhteisön keskuudessa, tukea asiakkaita työssä ja opiskelussa sekä tarjota asiakkiakkaille monipuolinen ruokavalio.

Yhtiöllä on kaikkiaan yli 1000 työntekijää.

Jokaisella hoitokodilla on käytössä sähköauto.

Arvot:

-kunnioitus

-rohkaisu

-kekseliäisyys

-progressiivisuus

-luotettavuus

Seitsemän päivää harjoittelua takana. Aika mennyt todella nopeasti ja paikallisen kielen ymmärrys kasvanut valtavasti. Vanhainkodissa henkilökunnan kanssa pärjää Suomella ja Englannilla. Asiakkaiden kanssa toimiessa välillä tarvisen tulkkaus apua. Henkilökunta on ystävällistä ja vieraanvaraista.

Kesäinen kuva hoitokodin pihalta.

Hoitokoti ulkoapäin. Piha-alueella asiakkaat voivat ulkoilla. Rakennettu vuonna 1953 ja toiminut kasarmi rakennuksena -60 luvulle saakka, jonka jälkeen ollut mielenterveys kuntoutus paikka. Vuonna 2009 muutettu vanhainkodiksi.

Kaikkiaan 60 metriä pitkällä pääkäytävällä on hyvä kävelyttää asiakkaita.

Hoitohenkilökuntaa kuvassa. Henkilökuntaa on kaikkiaan 18, johtaja, sairaanhoitaja, 14 hoitajaa, talonmies ja siivooja.

Kelloa kilistämällä ilmoitetaan ruokailut.

Ruokailusali.

Päivän ruokalista suomeksi, aamiainen: neljänviljanpuuro, kinkkulevite, kahvi. Lounas: perunaa, gulasskastike, porkkanaraaste, kiisseli. Päivällinen: makaroonilaatikko, banaanipyree, piimä (paikallisessa kielessä piim tarkoittaa maitoa). Iltapala: juustolevite, sepik (vaalen ja tumman leivän sekoitus), tee. Ruuat tulevat valmiina isommasta keittiöstä, joka kuuluu yhtiölle. Henkilökunta voi kustantaa itselleen samaa ruokaa.

Mallikuva asiakashuoneesta. Huoneita on eri kokosia, riippuen asiakkaan toimintakyvystä ja apuväline tarpeista.

09.01.2016 Menomatka Viroon Saarenmaalle

Lähtö omalla autolla aamulla Kajaanista ensimmäistä etappia Länsisatama Tyynenmerenkatu 8 Helsinki, välimatkaa n. 553km. Lauttalipun olin ostanut ennakkoon netistä. Navigaattori neuvoi hienosti perille. Omalla autolla liikkuessa Helsingin satamassa seurataan ensin kyseisen laivayhtiön kylttiä ja sen jälkeen check-in kylttiä. Check-in puomilla ilmoittautuminen, sieltä liput matkaan ja he neuvovat seuraavan suunnan ja laivaan nousua odottelemaan. Perillä satamassa kannattaa olla viimeistään tuntia ennen laivan lähtöä. 

Lauttamatka reilu 2 tuntia sujui ongelmitta ja saavuin Tallinnan satamaan. Seuraava etappi Kuivastun satama 143km. Ajettaessa autolla Viron maalla on alkuun hyvä tarkkailla liikenteen lisäksi, joka puolella olevia liikenne merkkejä. Joissakin tapauksissa niiden sijoittelu on hieman erilaista, kuin Suomessa. Esimerkiksi pääteillä on rajoitus 90km/h, tulee risteys alue ja rajoitus tippuu 70km/h. Risteysalueen jälkeen pelkästään vasemmalla puolella tietä näkyy merkki, joka ilmoittaa 70km/h rajoitus päättyy. 

Loppu tie vei suoraan Kuivastun satamaan, jossa oli selkeät opastaulut kertoivat mille kaistalle pitää ajaa. Lippua en ollut ennakkoon netistä ostanut, mutta sen sai ostettua helposti luukulta ja eikun kyytiin ja kohti Virtsun satamaa Saarenmaalle. Saarenmaan ja Viron rannikon väliä kulkee sama lautta useamman kerran, joten jos yhdestä kyydistä myöhästyy, niin ei tarvitse kauaakaan uutta kyytiä odottaa. Tosin yö aikaan ei lautat kulje. Lautalla oli viihtyisä ravintola ruoka ja juomatarjoiluineen. Kuitenkin lauttamatkan kesto on n. puoli tuntia, ja kun siitä vähentää mahdollisen jonotus ajan linjastolla, niin ei siinä ylmääräistä aikaa paljo jää. 

Virtsun satamasta onkin jäljellä enää 143km määränpäähän Kuressaare. Navigaattori löysi taas hienosti perille majoituspaikkaan. Hotelli Mardin yhteydessä toimii Hostel, joka on opiskelijamajoitus. Kolme kerrosta, joka kerroksessa yhteiset wc-tilat, ensimmäisessä kerroksessa yhteinen keittiö ja kellarissa suihkutilat. Keittiössä voi tehdä ruokaa ja joka huoneesta löytyy pieni jääkaappi, missä ruokaa voi säilyttää. Päiväpeittoa ei talo tarjoa, joten jos on tarvetta niin kannattaa varautua.

Tienäkymä väliltä Tallinna-Virtsu.

Opastetaulu Virtsun satamaa lähestyttäessä.

Puomille ja lipunosto kopista.

Lautta odottaa Virtsun satamassa.

Ja satama taakse jää.

Perillä määränpäässä.